Viiltävä totuus

Lasten turvallisuudesta syntyi viiltosuojan keksintö. Kun Antti Aarnio makasi tuskissaan akillesjänteen katkettua pelissä vuonna 1995, tuska riipaisi syvältä myös Mikko Julkusta. -Tällainen täytyy voida estää, hän ajatteli. Keskusteltuaan jäähallilla Aarno ´Ara` Säkkisen kanssa miehet päättivät ryhtyä suunnittelemaan tuotetta ja sen tarjoamista kiekkojunnuille. Luovalla pohdinnalla ja sinnikkäällä työllä Julkunen ideoi viiltosuojan materiaalin. Mikko pyöritteli käsissään keltaisia liukuestepinnoitettuja työhanskoja, ja siitä se ajatus sitten lähti. Yhteistyökumppanit pinnoitteen toteuttajaksi löydettiin. Suomesta ei tuolloin Julkusen hankkeelle tukea herunut. Myös silloinen kehitystyössä mukana ollut Ara Säkkinen jäi hankkeesta pois, ja Julkunen lunasti viiltosuojan täysin omiin nimiinsä.
Ollin kiekkouran nousuaikana Mikko-isä muutti 16-vuotiaan poikansa kanssa Luulajaan Ruotsiin. Siellä ymmärrettiin suojan merkitys, ja Luulaja Hockey hankki heti rahoituksen viiltosuojalle Ruotsin keksintösäätiöltä. Tuote oli kuitenkin vain testikäytössä. Ouluun paluun jälkeen Ollin täysi-ikäistyttyä isän idea eteni patentiksi asti. Helmikuussa 2002 jääkiekkoilijan pohjesuoja viiltoja vastaan sai Työterveyslaitoksen CE hyväksynnän. Haukiputaan Ahmat määräsi tuotteen pakolliseksi omille junioreilleen, maajoukkue testasi tuotetta, ja Kärppien mestarijoukkue testasi sukkia v. 2004 myös osa Kärppien juniorijoukkueista käytti sukkia. Samana vuonna Mikko Julkunen sai Pohjois-Pohjanmaan Innosuomi -kunniamaininnan. Myös kaulasuojaa kehiteltiin, mutta siihen ei löytynyt kelpoista toteutusta.
Yhden yrittäjäisän hyvä ajatus ja taistelu miltei tuulimyllyjä vastaan hiivutti keksinnön markkinoinnin. Julkunen toivoi, että viiltosuojasta olisi tullut pakollinen suojavaruste. Hän lopetti koko viiltosuojatoimintansa kymmenen vuoden touhuamisen jälkeen v. 2007. Viisitoista vuotta myöhemmin Mika Pyörälä sai pohjepuolelle vamman, joka katkaisi sekä akillesjänteen että puoleksi vuodeksi Mika Pyörälän uran. -Vamma olisi voitu estää, jos poika olisi käyttänyt viiltosuojasukkaa, toteaa Esa Pyörälä, Mikan oma isä. Keväällä 2019 Mikko ja Esa yhdistivät voimansa ja nostivat viiltosuojan uinumasta. Mukaan on saatu muutamia tuttuja hyvän asian edestä touhuamassa. Tarkoitus ja maali on edelleen sama kuin idean syntyessä: estää vakavat viiltovammat ja suojata tällä tavoin jopa pelaajan henki, mutta pitää pelaajat myös pelikuntoisina ilman pitkää sairaslomaa ja kuntoutusjaksoa.
Tänä päivänä viiltosuoja on käytössä osalla Kärppien liigajoukkueen pelaajilla sekä Kärppien kiekkojunioreilla.
Myös rannesuoja on valmis tuote ja koekäytössä. Valtimoita viiltäviä vammoja sattuu kaudessa useita, viiltosuojan käyttö estäisi ne helposti. Kaulasuojaan uskotaan löytyvän ratkaisun materiaalien ja tekniikan kehityttyä.